Haaveiden Haaparanta

 ...eli kuinka saadaan isompi sauna melkein helposti.   Tulimme Veijon kanssa kahdestaan mökille veistopuuhiin. Hurjaa, että lapset ovat jo niin isoja, että heidät voi jättää keskenään kotiin ja Topi-koirankin vielä heille vahdittavaksi. Helpottaa kyllä kummasti saunantekoa, kun ei tarvitse huolehtia kuin kahden ihmisen eväistä. Tiirailimme piirustuksia ja seisoskelimme saunakehikossa mustikanvarpujen ja mesimarjojen seassa.  Hoksasin, että äkikseltään mitattuna Veijon varpaat eivät mahtuisi ylimmän lauteen ja kiukaan väliselle rappuselle suoraan, joten siitä se ajatus sitten lähti: pienennetään vähän terassia, niin saadaan saunaan lisää tilaa. Näppärä homma, kun itse tuusaa ja saa ihan ite päättää! (Nikke, jos luet tätä, ulkoseinien mitat pysyvät samana ja saunan ja pukkarin välinen seinä on siinä mihin se suunniteltiinkin.) Vaikka voisi kuvitella, että kurssin käyneet insinööri ja kansankynttilä olisivat vallan erehtymättömiä, ei asia ole niin. Etuosan alimman hirren on...

 ...eli juhlallinen ensimmäisen saunahirren veistopäivä. Lukemattomien hirsikirjojen ja veistokurssin jälkeen koitti vihdoin se päivä, kun iskimme talttamme ja sahamme muhkeisiin saunahirsiimme. Jännitti. On kyllä pakko myöntää, että kurssista oli valtavasti apua. Koska olimme vieläpä samalla kurssilla, meillä on osapuilleen yhteneväiset tiedot ja ajatukset siitä, mitä pitää tehdä. Tai ainakin minulla on jonkinlaiset speksit inttää asioista Veijon kanssa - ja olla joskus jopa oikeassa! Melko monta tuntia siihen vierähti, mutta niin vain saimme hirren veistettyä. Pohjapuut olimme mittailleet paikoilleen jo viime syksynä, joten ne tarvitsi vain tarkistaa.  Lukkonurkkien piirtäminen on hauskaa hommaa, paitsi välillä meinaa mennä aivot solmuun. Silloin on hyvä, että on se toinenkin mukana pohtimassa. Toisinaan on hyvä pitää kahvitauko ja samalla pyöritellä seuraavaa siirtoa yhdessä ja erikseen. Saunan pohjapiirros on esitelty aiemmassa kirjoituksessani, ja siitä näkyy, että tönöse...